Lastensuojelun perhehoidon eri muodot

Jokaisella lapsella ja nuorella on aivan omat tarpeensa. Toiset tarvitsevat sijaisperhettä kiireellisesti vain muutaman yön tai viikon ajan, kun taas toiset tarvitsevat pitempiaikaista sijoitusta perheeseen.

Kaikki riippuu tilanteesta: jokainen lapsi ja sijoitus ovat omanlaisensa. Perhehoitajan arviointiprosessin aikana mietitään myös millaisiin sijoituksiin ja minkä ikäisille lapsille perhehoitajan perhe on sopiva.

Eri sijoitustyypit:

• Kiireellinen sijoitus: lapsi tarvitsee turvallisen paikan välittömästi, yleensä muutamaksi yöksi tai viikoksi. Sijoitus voi kuitenkin jatkua niin kauan kuin lapsen tilanne saadaan selkiytettyä ja päätettyä voiko lapsi palata kotiin vai etsitäänkö hänelle pitempiaikaisempi sijoituspaikka.
• Lyhytaikainen sijoitus: lasta hoidetaan avohuollon tukitoimenpiteenä muutama viikko tai kuukausi, kunnes ongelmat kotona on ratkaistu tai muut järjestelyt on saatu valmiiksi. Lyhytaikaisen eli avohuollon sijoituksen tavoitteena on yleensä lapsen palaaminen kotiin.
• Pitkäaikainen sijoitus: lapsi on hoidossa vähintään vuoden verran – jopa siihen asti, kun hän on tarpeeksi vanha muuttaakseen omilleen.
• Tuki- ja lomitusperhe sijoitus: lapsi asuu yleensä oman perheensä tai perhehoitajien luona, mutta tulee hoitoon yleensä kerran kuukaudessa viikonlopuksi toisen sijaisperheen luo, jotta oma perhe tai perhehoitajat voivat pitää taukoa. Tukiperhesijoitusta tarvitsee usein yksinhuoltajavanhempi, jolla on vähäinen oma verkosto ja jonka elämässä on muita kuormittavia tekijöitä. Tukiperhesijoitus on keino tukea vanhemman jaksamista.
• Vanhempi–lapsi-sijoitus: perhehoitajat huolehtivat luonaan asuvasta vanhemmasta ja tämän lapsesta tai lapsista tai nuoresta raskaana olevasta naisesta. Sijoitus voi kestää useamman kuukauden tai jopa vuoden sijoitetun perheen tarpeiden mukaan.

Haluatko lisätietoja?

Jos haluat tietää enemmän, ota yhteyttä

p. 0800 185 222 tai

info@perhehoitokumppanit.fi

Vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde on ensisijaisen tärkeä lapsen terveen kehityksen ja vanhemmuuden kehittymisen kannalta.

Vanhemman elämän vastoinkäymiset, mielenterveyden, päihde- tai oman varhaislapsuuden ongelmat voivat vaikeuttaa kiintymyssuhteen normaalia

kehitystä ja vanhemmuuden alkutaipaletta oman lapsen kanssa. Kiintymyssuhteen kehittymistä ja vanhemmuutta voidaan kuitenkin tukea.

Uskomme, että vanhemmuuden taidot ovat opeteltavissa esimerkin ja tuen avulla. Kaikilla vanhemmilla ei itsellään ole kokemusta turvallisesta ja

hoivaavasta vanhemmuudesta. Jotkut tarvitsevat siten ensimmäisen lapsen syntyessä vanhemmaksi kasvamiseen tukea, ohjausta ja

mallinnusta. Tähän on mahdollisuus sijaisperheessä. Vanhemman ja lapsen sijoittamisesta perheeseen on erittäin hyviä kokemuksia. Katso Petran ja Lassen kertomus siitä, miksi he ryhtyivät vanhemman ja lapsen sijaisperheeksi !