Sopimus, palkkio ja kulukorvaus

Perhehoitajan tehtävään liittyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia, joista sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Lain mukaan toimeksiantosuhteinen perhehoito edellyttää toimeksiantosopimusta perhehoitajan ja kunnan välille. Kunnan ja palveluntuottajan välisellä sopimuksella kunta delegoi perhehoitajien tuen sekä esimerkiksi perhehoitajan palkkion ja kulukorvauksen maksamisen palveluntuottajalle.

Toimeksiantosopimus
Perhehoitolain 10 § mukaisesti perhehoidosta tehdään toimeksiantosopimus. Perhehoito ei siis ole työtä eikä ammatti vaan tehtävä, eikä siitä makseta palkkaa vaan palkkiota. Perhehoitoon ei myöskään sovelleta työehtosopimuksia.
Toimeksiantosopimuksessa tulee lain mukaan sopia:
1) perhehoitajalle maksettavan palkkion ja kulukorvauksen määrästä ja suorittamisesta;
2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta;
3) perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta;
4) hoidon arvioidusta kestosta;
5) perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä;
6) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta;
7) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta;
8) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; sekä
9) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista.
Toimeksiantosopimukseen tulee myös sisältyä suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle ja perhehoitajalle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista.

Jokaiseen perhehoitoon sijoitetun lapsen osalta tehdään kirjallinen toimeksiantosopimus perhehoitajan kanssa. Toimeksiantosopimukseen
kirjataan sijaisperheen molempien vanhempien tiedot ja myös molemmat vanhemmat allekirjoittavat toimeksiantosopimuksen. Lakisääteiset perhehoitajien tapaturmavakuutukset ovat siten voimassa molempien osalta ja molemmilla on juridisesti samat oikeudet ja velvollisuudet osallistua perhehoidossa olevan lapsen hoitoon. Ellei palkkion ja kulukorvauksen maksamisesta muuta sovita, maksetaan palkkio ja kulukorvaus sille vanhemmalle, joka toimii päätoimisena perhehoitajana.

Toimeksiantosopimuksen ehdot neuvotellaan sijaisperheen kanssa ennen lapsen tutustumista sijaisperheeseen. Kirjallinen toimeksiantosopimus tehdään poikkeustapauksia lukuun ottamatta (esim. kriisisijoitus) ennen lapsen muuttamista sijaisperheeseen.

Hoitopalkkio

Perhehoitolain 16§ oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn minimipalkkion. Perhehoitajan hoitopalkkion määrä on lain mukaan tarkistettava kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. PKS:n maksama palkkio perhehoitajilleen on hyvätasoinen. Perhehoitotyö vaatii ainakin sijoituksen alkaessa perhehoitajan kotiin jäämistä.

Lyhytaikaisessa perhehoidossa, mm. lomitusperheille, maksetaan vuorokausipalkkio, joka on laskennallisesti kuukausipalkkio jaettuna keskimääräisten vuorokausien määrällä. Lyhytaikaisessa perhehoidossa palkkio maksetaan sijoitetun lapsen tai nuoren perheessä viettämiltä päiviltä huomioiden täysinä sekä tulo- että lähtöpäivä.

Palkkio voi vaihdella sijoitusmuodon mukaan: kuntouttavasta sijoituksesta ja vanhemman ja lapsen kuntouttavasta sijoituksesta maksettava palkkio määräytyy hieman eri tavalla, koska sijoituksen tarpeet ovat erilaiset.

Kulukorvaus

Perhehoitolain 17§ säädetään kustannusten korvaamisesta perhehoitajalle. Kustannusten korvaamista säätelee kaksi periaatetta:
1. Kustannusten täyskattavuus – lapsen hoidosta aiheutuvat kulut tulee korvata perhehoitajalle, koska perhehoitaja ei ole lapseen nähden elatusvelvollinen.
2. Kulukorvaus ei saa olla ”piilopalkkiota” eli kulukorvaus on tarkoitettu todellisten lapsen mukanaan perheeseen tuomien hyväksyttyjen kulujen kattamiseen. Hyväksytyt kulut tarkoittavat niitä kuluja, jotka lapsi tuo tullessaan muuttaessaan perheeseen. Menoina ei voida huomioida esim. tehtyjä remontteja, isomman auton hankintaa tms.

Kulukorvaus sisältää korvauksen lapsen tai nuoren ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvista tavanomaisista menoista. Kulukorvaukseen sisältyvät myös tilapäisestä sairastamisesta aiheutuneet terveydenhoitokulut Kulukorvauksesta maksetaan lisäksi lapsen käyttövara. Tavallisia kulukorvauksella katettavia menoja ovat:
- ravinto
- tavanomaiset tilapäisestä sairastamisesta aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset, kuten käsikauppalääkkeet, antibioottikuurit, jne
- pesuaineet ja hygienia tuotteet
- perheeseen muuttaneiden lasten osalta asunnon käytöstä aiheutuvat lisämenot esimerkiksi vesi, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen
- vaatteiden hankinta ja vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset
- lastensuojelulain nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat.
- virkistysmenot , lomat
- vakuutukset
- puhelin ja puhelumaksut
- harrastusmenot
- perhehoitajan ajokilometrit sovittuun rajaan asti.

Kulukorvauksen lisäksi perhehoitaja voi yleensä pitempiaikaisissa sijoituksissa saada lapsilisän Kelasta lapsen kulujen kattamiseen.

Kulukorvauksen lisäksi korvataan lain mukaan joitakin kuluja erikseen perhehoitajalle. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi
• Reseptilääkkeet, jotka eivät liity tavanomaiseen, tilapäiseen sairastamiseen.
• Välttämättömät rokotukset
• Sairaanhoidon poliklinikka-ja sairaalamaksujen asiakasmaksuosuus julkisella sektorilla
• Terapioiden omavastuuosuudet
• Näöntarkastus, silmälasien ja/tai piilolinssien hankinta tarpeen muuttuessa (lasien rikkoutuessa tai hukkuessa kotivakuutus on ensisijainen)
• Keski-asteen koulukirjat tai muut erityiset välineet joita esim. ammattiopintoihin voidaan edellyttää hankkimaan

Käynnistämiskorvaus

Kriisisijoituksen aikana ei korvata käynnistämiskorvauksella erikseen lapsikohtaisia hankintoja. Mikäli lapsen sijoitus jatkuu pitkäaikaisena, voidaan käynnistämiskorvausta tarvittaessa maksaa pitkäaikaisen perhehoidon käytännön mukaisesti. Kriisisijoituksen aikana kulukorvaus kattaa lapsen vaatehankinnat ja vaatteet kuuluvat lapselle sijoituksen päättyessä.
Lapsikohtaista käynnistämiskorvausta maksetaan pitkäaikaisissa perhesijoituksissa tarpeen mukaan. Sijoituksen alkaessa PKS:n sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä perhehoitajan kanssa lapsen sijoituksen alkuun tarvittavat välttämättömät hankinnat ja niistä tehdään lista arvioituine euromäärineen, joka toimitetaan hallintoon toimeksiantosopimuksen laatimista varten. Nämä sosiaalityöntekijän hyväksymät hankinnat maksetaan perhehoitajalle kuittia vastaan.

Jaa ystävän kanssa

x

Uskomme, että perhe on lapselle aina paras kasvuympäristö. Tehtävänämme on varmistaa, että lapsen etu ja perheiden hyvinvointi toteutuu kaikissa elämäntilanteissa.

pksKey-Assets-Nelja-Astetta_Logo-Concept_V7a

Perhehoitokumppanit Suomessa (PKS) ja Neljä astetta kuuluvat nyt samaan konserniin. Yhteisenä tavoitteenamme on rakentaa kolmannen sukupolven lastensuojelupalvelut.